|
Pirkanmaan Sijaiskotiyhdistyksen Historiikki 3.12.1983 - 3.12.2003
Kaikki alkoi tästä; 19.12.1983 saimme lukea Aamulehdestä "Sijaisvanhemmat järjestäytyivät" otsikolla olevan tekstin, jossa kerrottiin näin: "Sijaistoiminnassa Pirkanmaalla mukana olevat vanhemmat ovat perustaneet oman yhdistyksen, jonka tarkoituksena on lähinnä olla sijaisvanhempien tukena ja yhdyssiteenä. Pirkanmaan yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Olli Simola Karkusta ja sihteeriksi Vuokko Viherto Nokialta. Toiminnan lähitavoitteena on koulutus- ja virkistystilaisuuksien järjestäminen. Sijaiskotiväki on alkanut järjestäytyä muillakin alueilla. Pirkanmaan yhdistys on neljäs ja liittyy yhteiseen kattojärjestöön Perhehoitoliittoon." Näin kertoi Aamulehti.
Pirkanmaan Sijaiskotiyhdistyshän oli perustettu jo 3.12.1983. Silloin yhdistyksessä oli 81 jäsentä, johon laskettiin lapset mukaan. Jäsenmaksu oli 5mk/aikuinen ja 2mk/lapsi. Yhdistys rekisteröitiin vasta vuonna 1985.
Vuonna 1986 Pirkanmaahan tuli puolet lisää kuntia aluemuutosten johdosta. Yhdistyksemme toiminta-alue laajeni.
Perhehoitolaki valmistui tueksemme 1992. Lain uudelleen auki saamiseksi meiltä on edustaja käynyt eduskunnassa asti viemässä viestiä lain epäkohtien tiimoilta vuonna 2000.
Välillä yhdistyksessämme on ollut HÄTÄHUUTOAKIN, kun pitkään mukana olleet eivät ole jaksaneet johtaa orkesteria. Onneksi silti aina on löytynyt jatkajia, sillä yhdistyksemme on aina koettu tarpeelliseksi.
Tarpeelliseksi on myöskin alusta asti koettu Pienryhmät. Välillä myöskin niiden toiminta on ollut jäissä. Nyt kuitenkin ollaan lisäämässä pienryhmätoimintaa useammillekin paikkakunnille yhteistyössä paikkakuntien sosiaalityöntekijöiden kanssa.
Koulutustilaisuuksien järjestämisien avuksi tuli yllättäen puhelinsoitto, jossa kysyttiin otammeko lahjoituksena rahaa vastaan. Siihenhän tuskin kukaan voi vastata kieltävästi. Rakentajanäyttelyn järjestäneet nuoret miehet halusivat lahjoittaa rakentajanäyttelyn 2002 huutokaupasta tulevat rahat yhdistyksellemme. Tämä mahdollistutti meidät järjestämään koulutusta Perhehoitajille. Yhteistyökumppaniksi saimme Pelastakaa Lapset ry:n henkilökunnan Tampereelta. Yhteisiä koulutustilaisuuksia on jo ollut kolme. Suurin tapahtuma jossa olimme mukana koko jäsenistömme voimalla oli Kansainvälisen Sijaishuollon järjestön IFCON Euroopan konferenssi Tampereella 8-11.8.2002. Sen myötä meistä moni sai paljon hyviä ystäviä ympäri maailmaa.
Kuten voi havaita, kaikki nämä vuodet yhdistys on pyrkinyt viemään samoja asioita ja ajatuksia eteenpäin kuin perustuksenkin aikana. Virkistystilaisuuksia on ollut monia näiden vuosien aikana. Talvi- ja kesätapahtumia lasten kanssa. Perhehoitajille suunnattua kulttuuria, virkistystä ja luentoja, yhdessä ja erikseen. Pikkujoulutilaisuuksia, tiedotustilaisuuksia ym. ym.
Perhehoitoliitosta on aina saatu apua tarvittaessa. Varsinkin alkuaikoina oli paljon yhteisiä koulutustilaisuuksia tai perhehoitajien ja perheiden yhteisiä virkistäytymistilaisuuksia.
Ajatuksemme on tällä hetkellä perhehoidosta sama kuin 20 vuotta sitten. Perhehoito on mielestämme pehmein, joustavin, ihmisläheisin ja taloudellisin keino huolehtia niistä ihmisistä, jotka tarvitsevat yhteiskunnan järjestämää hoivaa. Se on myöskin tuloksellisin keino katkaista usein jo sukupolvia kestänyt kanta-asiakkuus sosiaalitoimen luukuilla, oikeusistuimissa ja vankiloissa. Vain perhehoidossa voidaan antaa malli perhe-elämästä ja antaa lapselle ja nuorelle edellytykset kehittyä osaksi yhteiskuntaa.
Tällä hetkellä koetaan lasten olevan paljon moniongelmaisempia, sairaampia ja paljon kokeneita ja usein jo niin paljon vanhempia perheeseen tullessaan, että he eivät enää kiinnity, eivätkä kykene solmimaan sellaisia tunnesiteitä, jota he tarvitsevat.
Tämä sama asia näkyy myös Stakesin vertailussa (vuosien 1992/2001 osalta), joka todistaa huostaanottojen lisääntyneen suhteellisesti 256% ikäluokissa 16-17v, 92% ikäluokassa 12-15v ja 26% ikäluokassa 7-11v. Pienten lasten 0-6v suhteellinen osuus huostaanotoissa on vähentynyt 8%. Tällä toimintamallilla ja tilastolla lienee suora yhteys perhehoidon käytön vähentymiseen sijaishuollossa ja laitoshuollon kasvavaan osuuteen. Lastenkodeista tehdään psykiatrisia hoitolaitoksia, sekä suositaan ammatillisia perhekoteja, jotka eivät kuitenkaan aina pysty antamaan tavallisen isän ja äidin vanhemmuuden mallia.
Nykyinen suuntaus huolestuttaa meitä monia sijaisvanhempia. Silti on aina katsottava eteenpäin. Yhdistyksemme nykyinen jäsenmäärä osoittaa, että tarvitsemme toinen toistemme tukea. Tällä hetkellä meillä on jäseniä 157, ja jäsenmaksumme on 20€ /perhe.
Kaiken kaikkiaan sijaisvanhemmuudesta voi sanoa, että se on moniulotteinen vanhemmuus. Taloudellista rikkautta se ei tuo, mutta elämän rikkautta sitäkin enemmän. Eikä se lopu virallisen suhteen päättymiseen, vaan voi jatkua vastavuoroisena ihmissuhteena läpi elämän, kuten vanhemmuus yleensäkin.
Lopuksi haluamme kiittää teitä kaikkia yhdistyksemme jäseniä. Monia johtokunnissa toimivia aktiivijäseniä, jotka olette järjestäneet vuosien aikana monia ikimuistoisia hetkiä. Sekä teitä kaikkia jotka olette kulkeneet yhdessä kanssamme tämän 20 vuotta.
Pirkanmaan Sijaiskotiyhdistys ry.
|
|
|
|  |
