Sopimukseen liittyvistä asioista sovitaan sijoittajan ja perhehoitajan välisessä neuvottelussa. Sopiminen edellyttää siis neuvottelua. Tulkinnalle sopimisasioissa ei saa jättää tilaa. On vältettävä sanontoja "tarvittaessa", "tarpeen mukaan", "voidaan". Sopimusta on tarkistettava tilanteiden muuttuessa. Tarkistamisesta on käytävä neuvottelu, kun toinen osa­, puoli sitä vaatii. Sopimusta ei voi muuttaa yksipuolisesti.

 Seuraavassa on käsitelty sopimuslomakkeelle kirjattavia asioita yleisellä tasolla. Kunkin neuvottelun tuloksena syntyy yksilöllinen sopimus, jonka teossa voidaan käyttää tämän ohjeen sisältämiä tietoja.

 1. Sopijapuolet

Toimeksiantosopimus tehdään jokaisen perhehoitoon sijoitetun osalta erikseen. Sopimuksen allekirjoittavat molemmat puolisot, kun tarkoituksena on, että molemmat puolisot vastaavat perhehoitoon sijoitetun hyvinvoinnista. Myös muiden hoitoon osallistuvien kanssa voidaan tehdä erillinen sopimus tarvittaessa.

 1. Perhehoidossa oleva henkilö

Lomakkeen tähän kohtaan merkitään hoidettavan henkilön nimitiedot henkilötunnuksineen.
Tärkeää on, että perhehoitajalle kerrotaan kaikki ne hoidettavaa koskevat henkilökohtaiset tiedot, jotka ovat välttämättömiä hoidon toteuttamiseksi. Näiden tietojen saamiseen perhehoitajalla on lain mukaan oikeus (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 17§). Vaitiolovelvollisuus sitoo perhehoitajaa sekä hoitosuhteen aikana että sen päätyttyä (em. laki 15§).

 3. Sopimuksen sisältö

3.1 Palkkion saaja

Palkkio maksetaan perhehoitajalle. Jos puoli­sot ovat yhdessä perhehoitajina, palkkio voi­daan maksaa molemmille jaettuna tai vain toiselle puolisoista. Tilanne on harkittava perhehoitajan verotukselliset ja eläkeseikat huomioiden. Huomioitava on, että eläkettä kertyy myös minimipalkkion alittavista mak­setuista palkkioista.

3.2 Palkkion määrä

Perhehoitajalaki oikeuttaa perhehoitajan saa­maan vähintään palkkioasetuksessa määritellyn minimipalkkion (225 euroa/kk v. 2003). Lakitekstin mukaan palkkion määrä perustuu hoitoon käytettävään aikaan ja hoidon vaativuuteen. Enimmäismäärää (673 euroa/kk) voidaan korottaa enintään kaksin­kertaiseksi, jos perhehoidossa oleva henkilö vaatii runsaasti hoitoa tai erityistä huomiota tai huolenpitoa. HUOM! Asetuksen mukaan "maksettaessa senttimäärät pyöristetään lähinnä ylimpään euroon."
Palkkiosta neuvoteltaessa on aina määriteltävä työn sisällöllinen vaativuus. On todettava, onko hoitotyö erityisen vaativaa ja sitovaa. Vaatiiko hoito yhtämittaista huolenpitoa, avustamista ja silmälläpitoa. Tämä on erityisen tärkeätä hoidettaessa esim. kehitysvammaisia, mielenterveyspotilaita, vanhuksia tai äidin raskauden aikana alkoholille altistuneita lapsia. Lisäksi on todettava, edellyttääkö työ perhehoitajalta erityisiä val­miuksia, kokemusta, asiantuntemusta tai ammattikoulutusta. Palkkiota korottavia tekijöitä ovat siten hoitajan tekemä mahdollinen yötyö, hoidettavan vaikeavammaisuus tai sairaus (liikuntavamma, aisti vamma, vaikea psyyken vamma, epilepsia tms. sekä vaikeat käyttäytymisongelmat jne.)
Hoidon vaativuus ja sitovuus ei aina ole todettavissa ja arvioitavissa tehtäessä sopimusta ensimmäistä kertaa. Mm. tämän takia on sovittava tarkistusajankohdasta tietyn ajan kuluttua (puoli vuotta, vuosi).
Usein hoitotyö vaatii perhehoitajan kotona olemista, eikä hän voi käydä enää kodin ulkopuolisessa työssä. Perhehoito voi muodostaa hänen ainoan tulonlähteensä. Kaikki tämä pitäisi huomioida hoitopalkkiota määritettäessä. Palkkiota pienentävänä seikkana ei voida pitää esim. lapsen päiväkodissa tai koulussa olemista tai hoidettavan työssäkäyntiä.
Sovittava on myös palkkion maksamisesta hoidon keskeytyksen tai osa aikaisen hoidon ajalta. Hoito voi keskeytyä hoitajasta riippumattomasta syystä, esim. hoidettavan sairaalahoidon, laitoshoidon, pitkähkön omaisten luona oleskelun tms. takia. Tällöin palkkiota määritettäessä on huomioitava, mitä perhehoitajalta edellytetään yhteyksien pitämiseksi, hoidon avustamiseksi ja asuinpaikan ylläpitämiseksi.
Lyhytaikaisessa perhehoidossa ja ns. tuki­perhetoiminnassa palkkio sovitaan samojen perussääntöjen mukaan kuin edellä on kuvat­tu vakituisen hoidon osalta. Yleensä maksu määritetään vuorokausiperusteiseksi, jolloin otetaan huomioon lyhytaikaisen hoidon erityisyys ja vaativuus. Maksu voidaan myös määrittää kuukausiperusteiseksi ja maksaa niiltä päiviltä, joina henkilö on perhehoidossa.
Myös maksutavasta ja maksupäivästä on sovittava.
Palkkiota ei makseta lain mukaan perhehoitoon sijoitettua, omaa alle 18-vuotiasta lastaan hoitavalle henkilölle eikä henkilölle, joka on kieltäytynyt vastaanottamasta palkkiota.

3.3 Kustannusten korvaaminen

Lain mukaan, jollei toisin sovita, perhe­hoitajalle maksetaan korvaus perhehoidossa olevan henkilön hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvista kustannuksista. Täyden korvauksen periaate on kirjoitettu asetukseen, jonka mukaan perhehoitajalle maksetaan todellisten kustannusten mukainen korvaus. (1.1.2003 alkaen alin korvaus on 300 euroa ja ylin 599 euroa henkilöä kohti kalenterikuukaudessa. )
Kulukorvauksen tarkoituksena on korvata perhehoidossa olevan henkilön ravinnosta, asumisesta, virkistys- ja harrastustoiminnasta, henkilökohtaisista tarpeista ja muusta elatuksesta aiheutuvat tavanomaiset, jatkuvaluonteiset menot. Korvaus sisältää ne tavanomaiset terveydenhuollon kustannukset, joita muun lainsäädännön nojalla ei korvata. Kulukorvaus sisältää myös lastensuojelulain nojalla sijoitetun lapsen tai nuoren omaan käyttöön annettavat käyttövarat. Kulukorvaus voi sisältää muille hoitoryhmille maksettavan kannustusrahan tms. nimikkeellä olevan "viikko- tai taskurahan". Kulukorvausta tulee tarkistaa esim. lapsen täyttäessä 15 vuotta, jolloin siirrytään lakisääteiseen kuukausirahaan ja toisen kerran lapsen täyttäessä 17 vuotta, jolloin lapsilisä poistuu. Kulukorvauksen korottavana tekijänä voi olla esim. vammasta tai sairaudesta johtuva normaalia suurempi kulutus, normaalia suuremmat mat­kakulut tai yhteydenpitokulut. Lapsilisä maksetaan lapsilisälain 6.2 §:n mukaan perhehoitajalle ja se on osa lapsen kulujen korvausta. Myös mahdollinen Kelan hoitotuki maksetaan perhehoitajalle kattamaan hoidon erityiskuluja. Tiedossa olevista erityiskuluista tulee sopia erikseen.
Kustannusten korvauksesta on sovittava myös siltä varalta, että hoidettava on pitkään poissa perhekodista. Korvausta tulee maksaa ainakin kuluista, jotka ovat olemassa hoidettavan poissa ollessakin (asumiskulut, käyttövarat jne.).
Sopimusta tehtäessä on selvitettävä se, mitä kulukorvauksella katetaan ja mistä erityiskuluista sovitaan, joko tässä kohtaa lomaketta tai myöhemmin kohdassa "Erityisten kustannusten korvaaminen."

3.4 Käynnistämiskorvaus

Lain mukaan perhehoitajalle maksetaan hoidon käynnistämisestä aiheutuvista tarpeellisista kustannuksista korvausta jokaisen pit­käaikaisen hoitosuhteen alkaessa (enimmäismäärältään 2394 euroa v. 2003).
Korvattavia kohteita voivat olla mm. asuntoon kohdistuvat välttämättömät korjaus- ja muutostyöt, kalusteet, vuodevaatteet, ensi­vaatekerta, leikkikalut sekä harrastusvälineet kuten polkupyörät, sukset, lasketteluvälineet, jääkiekkovarusteet. tietokone jne.
Perhehoidon aloittamisesta mahdollisesti johtuva ansionmenetys voidaan huomioida käynnistämiskorvauksessa. Osana perhehoitajalle maksettavaa käynnistyskorvausta voidaan korvata perhe­hoitajan itse maksamat valmennuskustannukset (esim. PRIDE-kurssi).
Käynnistämiskorvaukseen sisältyvien välineiden uusinnoista on syytä myös sopia. Käynnistämiskorvauksesta neuvoteltaessa on huomattava, että korvaus voi tulla esim. vammaispalveluina tai lääkinnällisenä kuntoutuksena terveydenhuollon piiristä.
Käynnistämiskorvauksen kuoletusajasta voidaan sopia. Kuoleentumisaika vaihtelee 3-5 vuoden välillä. Mikäli perhehoito lakkaa lyhyemmän ajan kuluessa, voidaan kohtuus ja tilanne huomioiden sopia kuoleutumattoman osan takaisinmaksusta tai esim. välineiden luovuttamisesta kunnalle tai sijoitetun käyttöön edelleen.

3.5 Käyttövarat

Palkkioasetuksen 2.2 §:n mukaan kulukorvaus sisältää lapsen ja nuoren käyttövarat. Lapselle tai nuorelle on hänen omaan käyttöönsä annettava kalenteri kuukaudessa käyttövaroja iästä ja kasvuympäristöstä riippuen siten, että alle 15-vuotias saa määrän, joka vastaa hänen yksilöllistä tarvettaan ja 15 vuotta täyttänyt saa vähintään määrän, joka vastaa yhtä kolmasosaa korkeammasta elatus­tuen (elatustuki on v. 2003 118,15 euroa/kk/lapsi) määrästä. Käyttövaroja ei anneta aikana, jona lapsi tai nuori kykenee itse itsensä elättämään. Muiden kuin lastensuojelutoimenpitein perhehoidossa olevien käyttövarat määräytyvät asiakasmaksulain mukaisesti eli hoidettavan omaan käyttöön on jäätävä 20 % hänen tuloistaan, vähintään 80 euroa kuukaudessa. Käytännön järjestelyistä näissä tapauksissa sovitaan edunvalvojan kanssa.

 3.6 Erityisten kustannusten korvaaminen

Lain mukaan kulukorvauksen lisäksi korvataan sellaiset perhehoidossa olevan henkilön yksilöllisistä tarpeista johtuvat terapian ja terveydenhuollon sekä alle 21-vuotiaan lapsen tai nuoren opinnoista aiheutuvat erityiset kustannukset, joita ei muun lainsäädännön nojalla korvata. Mikäli on tiedossa terapiaan, terveyden- tai sairaudenhoitoon liittyviä pysyväisluonteisia tai pitempikestoisia menoeriä, voidaan ne sisällyttää varsinaiseen kulukorvaukseen. Muusta menettelystä voidaan sopia, esim. että perhehoitaja saa korvauksen kuitteja vastaan. Erityislakien nojalla korvattavista terapia- ja terveydenhoitokuluista kuten avohuollon tukitoimista yleensä, on sovittava ja todettava mistä kustannukset katetaan. Tässä voidaan sopia myös lomanvietosta (sijoitettu viettää lomaa yhdessä perhehoitajan kanssa tai erillään) ja harrastuksista johtuvien erityisten kulujen korvaamisesta. Tämän korvauksen kohdalla on laissa mainittu yläraja.

3.7 Sopimuksen kestoaika

Tähän merkitään sovittu aloituspäivä. Määrä­aikaisen sopimuksen kohdalla merkitään myös hoidon päättymispäivä. Milloin hoito on sovittu jatkumaan toistaiseksi, tästä tehdään merkintä ao. ruutuun.

3.8 Hoidettavan oikeudet, tukitoimet ja harrastukset

Tähän voidaan luetella yleisellä tasolla hoidettavan henkilön oikeudet perhehoidossa. Lapsen kohdalla tarkoitus on yksilölliset tarpeet ja toiveet huomioiden turvata tasapainoinen kehitys, vaalia myönteisiä ihmissuhteita, antaa hyvää hoitoa ja kasvatusta, luoda turvallinen ja virikkeitä antava hoitoympäristö, ottaa lapsi tai nuori tasavertaiseksi perheenjäseneksi, antaa lapsille ja nuorille taipumuksia ja toiveita vastaava kouluttautumismahdollisuus, saatella nuori vastuulliseen aikuisuuteen jne. Aikuisen hoidettavan kohdalla painottuu ihmisarvon ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen. Yksilöllisyyden huomioiminen ja omatoimisuuden kannustaminen. Tässä voidaan luetella mm. henkilön harrastukset, lomajärjestelyt, terveydenhoitoon liittyvät toimet, terapiat jne. sekä niiden toteuttaminen ja kustannusten korvaaminen. Tilanpuutteen vuoksi voidaan käyttää liitettä.

3.9 Oikeus vapaaseen

Jollei ole toisin sovittu, perhehoitajalla on oikeus yhden arkipäivän vapaaseen kutakin sellaista kalenteri kuukautta kohden, jona hän on toiminut perhehoitajana vähintään 14 vuorokautta. Vapaapäiviä voi siten kertyä vuodessa 12. Jos sovitaan lakisääteisestä lomasta, ruksi merkitään ao. ruutuun. Sopia voidaan lakimääräistä pidemmästäkin vapaasta. Tällöin sijoittaja vastaa kuluista. Esim. kehitysvammaisten, psykiatristen potilaiden ja vanhusten hoidossa sovitaan poikkeuksetta pidemmästä lomasta.

3.10 Vapaan toteuttaminen

Vapaan toteuttamistavat ovat moninaisia. Sovittiinpa millaisesta tavasta tahansa, on tärkeintä, että sovitaan tavasta, mikä on mahdollista toteuttaa myös käytännössä. Lain mukaan sijoittajan on huolehdittava tai avustettava perhehoidossa olevan henkilön hoidon tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä perhehoitajan vapaan ajaksi. Niissä tilanteissa, joissa on mahdollista viet­tää perheen yhteinen loma, perheelle yleensä annetaan taloudellinen tuki loman viettämistä varten. Useimmiten perhehoitaja järjestää itse perheen yhteisen loman, jolloin mitään korvaavaa hoitoa ei tarvita. Jos korvaava hoito järjestetään, on sovittavissa myös tilanne, jossa siitä vastaa perhehoitaja.

3.11 Palkkion maksaminen vapaan ajalta

Palkkio maksetaan vapaan ajalta varsinkin silloin kun kyse on lakisääteisestä vapaasta. Sopia voidaan muunlaisestakin menettelystä ­varsinkin pidemmän loman kohdalla. Jos perhehoito keskeytyy perhehoitajasta riippumattomasta syystä esim. sairaala­hoidon, laitoshoidon, omaisten luona vierai­lun takia, voidaan sopia hoidon keskeytyksen vaikutus palkkioon.

3.11 Kustannusten korvaaminen vapaan ajalta

Silloin kun perhehoitaja itse järjestää kustannuksellaan yhteisen vapaan, kulukorvausta ei tule vähentää. Sijoittajan järjestäessä kustannuksellaan hoidettavalle korvaavan hoidon, tulee hoitajan saada vähintään 50% kulukorvauksesta kiinteiden kulujen kattamiseksi.

3.13 Koulutus, työnohjaus, valmennus

Lain mukaan kunta .tai kuntayhtymä vastaa perhehoitajalle annettavasta tarvittavasta valmennuksesta, työnohjauksesta ja koulutuksesta. Annettavan koulutuksen sisällön tulisi määräytyä perhehoitajan aikaisempi koulutus ja perhehoidon sisältö, vaativuus ja tarve huomioon ottaen. Laki puhuu tarvittavasta koulutuksesta. Tarve tulisi todeta niin koulutuksen, työnohjauksen kuin valmennuksen osalta jo sopimusta tehtäessä. On sovittava toteutustavasta, kustannusten maksamisesta, perhehoitajien osallistumisjärjestelyistä ja määrästä/vuosi.

3.14 Irtisanominen

Lain mukaan jos toimeksiantosopimuksessa ei ole toisin sovittu, voidaan sopimus irtisanoa päättymään irtisanomista seuraavan kahden kuukauden kuluttua. Jos näin sovitaan, ruksi merkitään lomakkeen ao. ruutuun. Mikäli sovitaan muunlaisesta irtisanomisajasta tai menettely tavasta, on siitä tehtävä merkin­tä sopimukseen tai tarvittaessa liitteeseen.

4. Muuta huomioitavaa

Sopimusta tehtäessä on perhehoitajalle selvitettävä vastuu kysymykset. On selvitettävä myös, onko sijoittajalla otettuna perhehoitajaa varten tapaturmavakuutus (pakollinen perhehoitajalain mukaan) ja hoidettavaa varten vastuuvakuutus. Kriisi- ja tukiperhetoimintaan on laadittava perhehoitoa vastaava kirjallinen sopimus, jonka sisältö vastaa soveltuvin osin edellä olevaa perhehoidon sopimusta.
Kaikissa tapauksissa on huomattava, että sopimukseen kuuluu pakollisena liitteenä hoito- ja palvelusuunnitelma.